2. syyskuuta 2016

Opiskelujuttui

Pahoin pelkään, että mulla alko vika opiskeluvuosi. En hirveesti kuuluttele sitä, koska en haluu itekään uskoo siihen. Aika on mennyt ihan liian nopeesti, ja mä en vaan osaa yhtään kuvitella itteäni hakemassa jotain töitä tai vielä vähemmän tekemässä niitä! En vaan oo valmis yhtään muun kun opiskelijamaailman haasteisiin: missä kurssiarvosana viipyy, miks tänään on pahaa kasvisruokaa Sonaatilla, en jaksa ommella haalarimerkkejä, mahunko varmana sitseille, miks saan samat mailit miljoona kertaa jokaiselta eri listalta, miks narikkaki maksaa erikseen, mihin mennessä tää piti lukee, miten Prezi oikein toimii, miks tätä kirjaa ei oo kirjastossa, pääsenkö koskaan tätä kurssia läpi ja niin edelleen.

Oon keksinyt kuitenkin keinon pitää itteni nuorena opiskelijana vielä tämän viidennen vuoden eli toimin toista kertaa uusien ruotsin lukijoiden tutorina! Se oli musta kivaa hommaa ekallakin kerralla, ja niin on ollut nytkin tähän mennessä. Uudet fuksit on kivoja, ne on innokkaita ja haluaa osallistua (mitä ihmettä, fuksit tuli eilen ja suurin osan halus lähtee illalla jo ekoihin bileisiin!?). Ja kivaa tutoroida Jutan kaa, ei mitään ylimäärästä säätöä, kun meillä menee hyvin yksiin.

En muista oonko hirveesti puhellut opiskeluistani täällä, viime vuonna en ainakaan tainnut hirveästi kirjoitella. Viime vuonna tein opeharkat ja täytyy kyllä nyt sanoa, että oon ihan tyytyväinen, että se on ohi. Mielenkiintoinen ja antoisa vuosi todellakin ja pääsi tekemään sitä mitä tulevaisuudessa on tarkoitus, mutta nyt ootan ihan innolla taas tämmöstä "normaalia" opiskelua eli luennoilla istumista. Opiskelin taas koko kesän ja tulevana lukuvuonna mua odottaa gradun tekeminen ja muutama ruotsin syventävä kurssi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihastele, ihmettele, kommentoi, kauhistele, naura ja nalkuta.