10. helmikuuta 2015

Lempivuodenaika

Lempivuodenaikani on kevättalvi. Kevättalvi vaikuttaa värittömältä ja tyhjänpäiväiseltä; ei silloin tapahdu mitään. Olen kuitenkin vuosien varrella oppinut rakastamaan kevättalvea. Varmaan siihen liittyy se, että moni mukava asia on osunut kevättalveen (Japanin matka ja idea siitä, että musta tulee ruotsin ope). Mutta on siinä muutakin! Aurinko ei koskaan tunnu niin hyvältä kuin kevättalvella. Tai näytä niin kirkkaalta. Lumi sulaa vedeksi, tuuli tuntuu leudolta ja vihjaa lähestyvästä keväästä. Tänään uskalsin kävellä pienen hetken ilman pipoa ja lapasia. Talvitakki tuntui liian lämpimältä. Liukastelin tennareilla ja tunsin suunnatonta riemua. Sanon koko ajan itselleni ja muille, että kevät on tullut, jotta se muuttuisi todeksi.
Kevättalven lisäksi tänään on hymyilyttänyt...

Ranskan tunnilla oli belgialainen vieras. Harjoiteltiin ravintolassa tilaamista, ja tää vieras tuli multa sitten ranskaksi kyselemään tilausta. Alkupaniikin jälkeen osasin kuitenkin ehkä vähän niinku muka puhua ranskaa, huh!

Taas vaihteeksi stressasin yhtä enkun kurssia, että en oo kovin hyvin tehnyt kotitehtävää. Mut ihan tarpeeks hyvin olin sen tehnyt! Olin pienryhmässä kahen vaihtarin kanssa, ja kyseltiin toisiltamme kaikkea enemmän tai vähemmän aiheeseen liittyvää.

Vetenskapligt skrivandessa piti vaa värkätä superhelpot kaaviot Excelissä, ja sitten vaan menin Facebookiin jutustelemaan Jutan kanssa tulevista ja menneistä meiningeistä. Repeilin yksinäni meidän keskusteluille takarivissä opettajan kertoessa kandiin sopivasta ja sopimattomasta sanastosta.

Menin bussilla vanhempien luokse ja mun oman vanhan kouluni pysäkiltä kyytiin nousi lauma yläastelaisia. Mua nauratti, ku tajusin miten nuorilta yläasteikäiset nykyään näyttää ja vaikuttaa. Lukiolaisetki tuntuu nykyään niin nuorilta! Sit aloin miettiä sitä, kuinka hassua on elää koko pitkää elämäänsä samassa kaupungissa, jossa on periaatteessa koko ajan oma lapsuus ja nuoruus läsnä. Tulee pyörittyä paikoissa, joissa vaikka teininäkin vietin aikaa. Okei, ei kyllä ihan samoissa paikoissa, mutta ni vet u know.

Olin saanut vanhempien luokse kummitädiltäni kirjeen.

Huomenna kahville ja Gleetä ja fetapinaattipiirakaa.

Ylihuomenna merkkimarkkinat ja vaihtarisitsit ja ystävänpäiväjatkot.

Hohoo, eniten oon fiiliksissä siitä, että tää pisin ja raskain opiskelupäivä on ohi ja selvisin siitä näin iloisin mielin! Nyt on opintoviikko kahta luentoa vaille pulkassa, jej!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihastele, ihmettele, kommentoi, kauhistele, naura ja nalkuta.