9. helmikuuta 2015

23 = kaksikymmentäkolme = twenty-three = tjugotre = dreiundzwanzig = vingt-trois

Täytin viime keskiviikkona 23. Aluks aattelin et kivaa, koska parittomat luvut kuulostaa jotenkin nuoremmilta, joten oikeestaan oon nuorempi ku 22-vuotiaana. Mut sit sainkin pienimuotoisen ikäkriisin et kaikki yli 20 on aika vanhoja, ja mä oon iha samanlainen ku olin 20-vuotiaana enkä mihinkää oo päässy. No mut eipäs, olen mä aika monta kokemusta rikkaampi kun vielä vuosi tai vaikka kolme vuotta sitten.
Synttäripäivänä mieltä lämmitti luennolla saatu kortti, kaverin halaus, suklaakakkupala, lahjapussi kaverilta, postilaatikosta löytyvä kortti, ihanat kukat ja vanha valokuva, yllättävä onnittelutekstari serkulta, kaikki Facebook-onnittelut ja ilallinen perheenjäsenten kanssa.
Varsinaisesti juhlin synttäreitäni toissapäivänä eli lauantaina. Halusin tehdä jotain erityistä, joten varasin karaokekabinetin. Meitä oli kymmenen lauleskelemassa (vaikka tää huima yhteiskuvien määrä antaakin ehkä ymmärtää muuta). Karaokesta jatkettiin sitten iltapalan kautta baariin. Oli kyllä hauska ilta! Ehdottomasti pitää joskus toistekin varata toi kabinetti, etenkin jos siihen on taas toi sama tarjous joskus. 
Sunnuntaiaamupäivä meni löysäillessä: katottiin veljen kaa How I Met Your Motheria, pelattii lautapelejä ja tilattiin kotiin pizzaa. 
Isoveli lähti ajelee takas Espooseen (olin kyl nii ilonen ja otettu et se jakso tulla mua juhlistaa!) ja me vietettiin nuorempien serkkujen kanssa "ikäkarnevaaleja"/ Ollin 20-vuotissynttäreitä. Niina oli leiponu fetapinaattipiirakkaa (se on maailman parasta!) ja kunnon överikakkua, nam nam!

Maanantai tuli ihan liian pian. Mut onneks mulla on enää kahtena päivänä luentoja, aion skipata kaks muuta päivää (toisen laiskuuttani, toisen siks että kymmenennet sitsini). Eli ehkä tästä viikosta taas selviää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihastele, ihmettele, kommentoi, kauhistele, naura ja nalkuta.