29. lokakuuta 2014

Lyon I

Eli nyt seuraa matkakertomus viime viikonlopun reissustani Lyoniin. Kuten sanottu, matkustin ekaa kertaa ulkomaille, ja kaikki sujui hyvin. Tästä sain itsevarmuutta tehdä omia matkoja jatkossakin. Yksin matkustaminen on kyllä tylsää; torstaina matkustin 12 tuntia, mutta olihan se sen arvoista. Sanotaan, että ei se määränpää, vaan matka, mutta mun tilanteessa määränpää oli kyllä se pointti.

Lentokentältä matkustin Lyonin keskustaan Rhônexpressillä. Lipuntarkastaja sanoi: "Bonsoir. Merci. Bon voyage." Jes, ymmärsin kaiken. Harmi vaan, että about tohon mun ranskan osaaminen rajoittuukin... Asemalla tapasin Nooran, ihana jälleenäkeminen liki kahden vuoden jälkeen! Jatkettiin sujuvasti siitä, mihin oltiin jääty; keksittiin ihmeellista inside-läppää, inspiroitiin ja innostettiin toisiamme. En muista milloin viimeksi olisin nauranut niin paljon, että mahaan sattuu, ihan parasta!

Saavuin Lyoniin siis yöllä eli kaupunkia ei vielä hahmottanut kovin hyvin. Sitä saattoi yhtä hyvin olla Helsingissä: taloja, valoja ja raitiovaunuja. En ollut muutenkaan perehtynyt Lyoniin hirveästi etukäteen, en ollut tehnyt kuvahakuja tai lukenut nähtävyyksistä. Sitä enemmän saatoin sit ihailla Lyonia, rakastuin ihan täysin.

Perjantaina Noora lähti töihin, ja mä jäin nukkumaan pitkään. Sit lähdin Lyoniin kävelemään ja ottamaan valokuvia. Vietin kaupungissa vaeltaen jonkun kolme tuntia, kunnes palasin Nooran asunnolle käymään suihkussa ja kirjoittelemaan postikortteja.

 Nooran asunto parvelta kuvattuna.
 Nooran (rotta) mulle (mäyrä) jättämät ohjeet perjantaiksi.
 Harjun portaatkin kalpenee Lyonissa olevien portaiden rinnalla... Ne vaan jatkuu ja jatkuu.

Sain kuin sainkin ostettua postikortit, vaikken saanutkaan sanaa suustani kaupassa (en edes "Merci"). Nooran kämpällä hengaillessani mietin, miten hyvä on, ettei Nooralla ole asunnossaan nettiä. Muuten olisin vaan dataillut Nooran ollessa töissä. Hyvä, että jouduin elämään hetkessä, koska se hetki oli ihan paras. Lyonissa olo tuntui ihan joltain aikamatkalta; oli niin kesäistä. Tuntu muutenkin täydelliseltä irtiotolta arjesta: ihan kun kaksi ystävystä olisi omassa salapaikassaan, jossa saavat vapaasti elää miten tahtovat.

Perjantai-iltana mentiin vielä Nooran kavereiden kanssa viettäään iltaa. Oli ihan hauskaa tutustua myös Ranskan yöelämään! Vertailtin Nooran kanssa Suomen ja Ranskan klubikulttuureita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihastele, ihmettele, kommentoi, kauhistele, naura ja nalkuta.